← takaisin
- Alle jäävien ihmisten määrästä päätellen alamme lähestyä taajamaa, tuumaili rattijuoppo.
Ei ratista käryäminen ole rikos. Se on vain hiton huonoa tuuria.
- Ja mihin hittoon sinä sitten luulet olevasi matkalla? poliisi kysyi humalaiselta, joka oli mopollaan huristellut kiellettyyn ajosuuntaan.
- Emmä vaan tiedä, mies tunnusti avoimesti. Mutta ei se mikään hyvä paikka näytä olevan, kun kaikki pyrkii sieltä niin hanakasti pois.
Jeppe ajoi humalassa yksisuuntaista katua väärään suuntaan, kun poliisi pysäytti hänet.
- Mihin te olette matkalla?
- En tiedä, mutta ainakin olen myöhässä, kun kaikki muut ovat tulossa jo takaisin.
Jos bensiinikäyttöisellä autolla ajelee rattijuoppo, niin ajeleeko sähkökäyttöisellä autolla wattijuoppo?
Kaksi humalaista ajaa autolla hurjaa vauhtia.
- Hyvänen aika, älä aja tämmöistä vauhtia, huutaa toinen kauhuissaan.
- Miten niin minä? Sinähän tätä ajat!
Kaksi liikkuvan poliisin miestä oli partiomatkalla. Tiellä ajoi auto melkoista vauhtia, jolloin poliisi pani pillit päälle ja pysäytti auton. Sen kuljettajan viereinen ovi avautui, ja sieltä lähti mies juoksemaan kohti metsää hirvittävää vauhtia.
- Pysypä paikallasi, haemme ensin tuon pakenijan, sanoivat poliisit kuljettajalle ja säntäsivät pakoon juosseen perään.
He saavuttivat miehen puolen kilometrin päässä pellolla, mutta samalla poliisien pysäyttämä auto kaasutti ja häipyi paikalta. Poliisin pidättämä mies näytti paperinsa ja sanoi:
- Anteeksi että juoksutin teitä. En ymmärrä miksi lähditte minun perääni, vaikka minulla oli vain kova pissahätä ja halusin päästä tarpeilleni.
Poliisit tutkivat miehen paperit, ja ne olivat täysin kunnossa. He ihmettelivät, mikä miehen oli saanut juoksemaan karkuun.
- No kun tuo kuski oli niin kännissä, niin ajattelin antaa hänelle vähän lisäaikaa paeta paikalta.
Kaverukset olivat "hieman" ottaneet ja ajoivat autoa.
- Hei, varo vähän! Sinähän ajat jalkakäytävälle.
- Täh? Mä luulin, että sä ajat.
Liisa oli muiden tyttöjen kanssa ollut juhlimassa ja he olivat juuri poistumassa jonnekin jatkoille.
- Kuule, Marja, sanoi Liisa juuri ja juuri jaloillaan pysyen. Sinä saat ajaa, koska sinä olet niin kännissä, ettet pysty laulamaankaan.
Mies ajaa porhalsi mopollaan ympärikännissä kotiinsa. Oli tullut otettua reilumman päälle, ja niinpä mopo pyrki kaartelemaan tien laidasta laitaan. Paikalle osui poliisi, joka karjaisi kiukuissaan:
- Eikö meinaa miehelle tie piisata?
- Kyllä se pituuden puolesta piisaa vallan hyvin, mies vastasi. Mutta tota leveyttä saisi olla hiukka enempi.
Mies oli ajanut kolarin, ja paikalle saapuivat poliisit.
- Puhaltakaa, poliisi kehotti.
- En mä voi. Mulla on kitalakihalkio.
- Siinä tapauksessa teidät on vietävä verikokeeseen.
- Se ei käy. Minulla on verenvuototauti.
- No, kävelkää sitten tuota valkoista viivaa pitkin.
- Ei onnistu. Mä olen kännissä.
Miestä epäiltiin rattijuopumuksesta. Häneltä otettiin verikoe, joka lähetettiin laboratorioon tutkittavaksi. Aikanaan saapui vastaus:
- Olemme analysoineet näytteen. Se on puhdasta Koskenkorvaa. Pullon avaaja on todennäköisesti loukannut kätensä, koska näyte sisälsi myös verta.
- Mikä ihme sinut sai istumaan auton rattiin, vaikka sinun veressä oli melkein kolme promillea alkoholia? ihmetteli kaveri.
- Mitä muutakaan minä muka siinä olisi voinut tehdä? En pystynyt enää kävelemään askeltakaan!
Mitä humalaisempi ratissa, sen selvempi kolari.
Neljä miestä työnsi autoa maantiellä. Ohi ajava maantiepoliisi pysäytti moottoripyöränsä ja kysyi:
- Missä vika?
- E-ei m-missään, m-me olemme vain l-liian h-humalassa ajamaan...
- Oletteko hullu? Ajaa nyt jalkakäytävällä!
- Ette kai te nyt tarkoita, että näin juopuneen ihmisen pitäisi ajaa kadulla?
- Onko siellä poliisi? kysyi humalainen mies puhelimessa.
- On kyllä, kuului vastaus.
- Hyvä, pysykääkin sitten siellä tai muuten multa lähtee kortti kuivumaan, hik...
Poliisi kysyi rattijuopolta:
- Onko teillä ajokorttia?
- Ei ole.
- Sepä hyvä, sillä muuten olisitte menettäneet sen.
Poliisi pysäyttää autoilijan uudenvuodenyönä.
- Taisi tulla vähän mutkiteltua?
- Thottakhai, vastaa siihen autoilija, enhän vhoinut ajaa niidhen valkhoisten hiirten yli, jotkha vilishtivät thiellä.
Poliisi pysäyttää auton, joka mutkittelee hieman liian paljon.
- Teidän pitäisi antaa vaimonne ajaa, toteaa poliisi.
- E-e-ei, lallattaa kuljettaja, voin olla juovuksissa mutta hullu en ole!
Pubissa oli riemu ylimmillään. Sitten tuli sulkemisaika. Poliisit kyttäsivät ulkona rattijuoppoja. Ensimmäiseksi ulos tullut mies oli vahvassa humalassa, hän horjui ja lauleskeli mennessään autoonsa. Sitten hän käynnisti autonsa ja polkaisi kaasun pohjaan. Puolen tunnin ajon jälkeen poliisit saivat hänet kiinni. Konstaapeli sanoi:
- No niin, puhalletaanpas pilliin. Miten sitä lähdetäänkin niin kännissä kapakasta.
- Minä kännissä? ihmetteli mies. En ollenkaan, minä en koskaan juo ammatissani.
- Mikähän se sellainen ammatti on? kysyi konstaapeli.
- Minä olen ammatiltani houkutuslintu...
Rattijuoppo katseli silmät sikkurallaan kiemuralle kääntyvää tietä edessään.
- Aina meitä juoppoja moititaan, mutta en usko, että kukaan selvänäkään pystyisi tällä tiellä ajamaan omalla kaistallaan.
Reiska ja kumppanit olivat räkäkännissä. Heiltä loppuivat viinakset, joten he päättivät lähteä hakemaan lisää Reiskan autolla. Reiska oli korjannut autoaan aiemmin päivällä, joten se oli vielä pukkien päällä. Reiska ei muistanut sitä ja he menivät autotalliin ja pistivät auton käyntiin. Autotallista kuului moottorin ääntä ja pakokaasu alkoi tupruta ovesta ja ohi menevä poliisipartio näki sen. Poliisit menivät tarkistamaan ja kun Reiska huomasi sen, hän sanoi:
- Poliishit tunkee ovesta sishään vaik mittarish on 140.
Tuomari kysyi poliisilta, mistä tämä päätteli rouva Mikkosen olleen humalassa.
- Kun pysäytin hänen autonsa, hän toivotti hyvää iltaa ja sanoi, että minä olen mukava mies.